Marttiini 90 vuotta

Marttiini 90 vuotta

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

1893

Janne Marttiini, ristimänimeltään Johan Henrik Marttiini, syntyi Kieringin kylässä Sodankylässä vuonna 1893. Kieringin väkiluku oli 1800-luvun lo… Näytä lisää

1909

Lapin kauppayhteydet Pohjois-Norjaan olivat merkittäviä ja etelään jatkuvasti lisääntymässä. Rovaniemi oli jo vuosisadan alussa tärkeä liiketoimi… Näytä lisää

Parin vuoden päästä Janne Marttiini palasi Rovaniemeltä kotiseudulleen Kierinkiin kyläsepäksi. Janne uskalsi pyytää 50 penniä viikatteen kallitse… Näytä lisää

1913

Teollisen valmistuksen aika alkaa, kun Ford Motor Company aloittaa autojen sarjavalmistuksen tehtaallaan Yhdysvalloissa. Innokas ja uudistushenki… Näytä lisää

1922

Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi ja K.J. Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi vuonna 1919. Samaan aikaan kunnollisen ma… Näytä lisää

1928

Hankittuaan kokemusta sepän työstä ja puukkojen valmistamisesta, Janne Marttiini perusti tiettävästi yhtenä ensimmäisistä metallialan yrittäjistä… Näytä lisää

1928

Yritystoiminnan varhaisvaiheessa seppä Janne Marttiini kiersi polkupyörällä myymässä tuotteitaan. Hän teki näin puukkojaan tunnetuksi Rovaniemell… Näytä lisää

1929

Naiset lakkaavat puukonkahvoja J. Marttiinin Puukkotehtaalla Vartiokadulla 20-luvun lopulla. Puukonvalmistuksen alkuaikoina lakkaus tapahtui käsi… Näytä lisää

1929

Viljami Lakso karkaisee teriä 20-luvun lopulla Marttiinin puukkotehtaalla. Karkaisutapoja on monia: Marttiinilla terät karkaistiin kuumennuksen j… Näytä lisää

1930

Olli Vitikka tekee kahvojen sisäpolttoa 30-luvun lopulla. Hän työskenteli Marttiinilla 25 vuotta. Puukko on monessa tilanteessa välttämätön ja yl… Näytä lisää

1930

Janne Marttiini järjesti nimikilpailun omalle, uudelle puukkomallilleen. Nimikilpailun voitti rakennusmestari Kalle Palmu llves-puukon nimellä. … Näytä lisää

1932

Marttiini voitti 1. palkinnon Suomen yleisessä maatalousnäyttelyssä Viipurissa. Siellä Janne Marttiini raakkasi näyttelykävijöiden niskavilloja I… Näytä lisää

1932

Kuvassa Heikki Niska pakkaa puukkoja 30-luvulla. Puukon erityistä merkitystä suomalaisille kuvastaa se, että puukolla on oma nimensä, jolla se er… Näytä lisää

1938

Tämä vuoden 1939 lehtimainos tarjoaa säästeliäille asiakkaille mahdollisuutta teettää uusi puukko vanhasta metallitavarasta. Tuotannon kasvaessa … Näytä lisää

1938

Kuvassa alhaalla keskellä Janne Marttiini istuu pajan edustalla puupinojen päällä käsityöläisten ja rakennusmiesten ympäröimänä. Puukolla on teht… Näytä lisää

1939

Janne Marttiini perhepotretissa vaimonsa Esterin ja lastensa kanssa talvisodan syttymisvuonna 1939. Marttiinin perheeseen syntyi yhteensä viisito… Näytä lisää

1939

Einari Anselmi Koivuranta tahkoaa pitkän Ilves-puukon terää 30- ja 40-lukujen vaihteessa. Tahkoaminen oli kovaa ja tarkkuutta vaativaa työtä.… Näytä lisää

1940

Osmo Kähkönen suorittaa päihinlyöntiä eli terän ja kahvan yhteen liittämistä. Hänkin oli yksi monista tehtaalla pitkän uran tehneistä ja viihtyi … Näytä lisää

1940

1930- ja 40-luvulla puukkojen tupet hankittiin alihankintana, ja monet perheet Lapissa valmistivat tuppia J. Marttiinin puukkotehtaalle. Kuvassa … Näytä lisää

1940

Ilves-puukkoja ja Sinileima-kahvimyllyjä mainostettiin 40-luvulla paikallislehdessä. Marttiini on vuosikymmenten aikana valmistanut puukkojen lis… Näytä lisää

1941

Tuppinahkojen koristelu on puukonvalmistuksen alkuaikoina tehty käsin tuppityökaluilla. Tehdastoiminnan alkuaikoina Marttiinilla kehitettiin tupp… Näytä lisää

1942

Puukkotehtaan kaikki toiminnot siirtyivät saman katon alle, kun arkkitehti F.H. Granlundin suunnittelema, uuden tyylin mukainen funktionalistinen… Näytä lisää

1942

Tämä vuodelta 1942 peräisin oleva pitkä Ilves-puukko on säilynyt hyvin. Sen pitkään, käsin taottuun terään on hapotettu porokuviointi ja sen tois… Näytä lisää

1942

Puukon kahvan sorvausta 1940-luvulla. Kun uusi tehdasrakennus valmistui 1942, tehtaalle saapui myös tämä uusi epäkeskosorvi, joka on edelleen käy… Näytä lisää

1943

Tässä 40-luvun antiikkipuukossa erikoista on sen epätyypillinen ja koristeellinen tuppi. Tupen reikäkoristelut ja pitkät hapsut tekevät siitä poi… Näytä lisää

1944

Matti Niskala alkupaloittelee puuta 40-luvun puolessa välissä. Kuvan hyväntuulinen pikkupoika on Simo Marttiini.… Näytä lisää

1944

Saksan ja Suomen välillä puhkesi 15. syyskuuta Lapin sota, kun Jatkosodan aikana sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkot… Näytä lisää

1944

Näin loppuun asti voi puukon käyttää. Pula-ajan Ilves on varmasti palvellut omistajaansa hyvin, sillä sen terän leveydestä on käytössä kulunut po… Näytä lisää

1944

Marttiinin tehdasrakennus tuhoutui osittain Rovaniemen pommituksissa ja tulipaloissa Lapin sodan aikana. Kun Marttiinin perhe palasi evakosta, so… Näytä lisää

1945

Sota-aikana ja sitä seuranneena pula-aikana kaikki käyttökelpoinen materiaali osattiin ottaa talteen ja hyödyntää. Taitavimmat valmistivat itse k… Näytä lisää

1945

Sodassa vaurioituivat lähes kaikki Marttiinin tehtaan rakennukset. Tässä säilyneessä sotavahinkoyhdistyksen korvauspäätöksessä korvataan tehdasra… Näytä lisää

1945

Puukkotehdasta myös laajennettiin kunnostuksen yhteydessä. Tehdasrakennukseen tehtiin lisäosa konttoria ja asuntoa varten. Samana vuonna Lapin Ka… Näytä lisää

1945

Puukonvalmistuksen eri työvaiheita 40-luvun puolessa välissä. Tyttö edessä suorittaa puukkojen rasvapesun, takana puukon hiontaa ja kiillotusta. … Näytä lisää

1946

Tehdasmainen valmistus näkyy neljäkymmentäluvun valokuvassa.Keinupenkki ja yksilölliset työvaiheet ovat tehostaneet puukkojen valmistusta. Kuvass… Näytä lisää

1947

Janne Marttiinin poika, 16-vuotias Lauri, aloitti työt puukkotehtaalla. Laurin ensimmäisenä työpäivänä isä ja toimitusjohtaja Janne totesivat nuo… Näytä lisää

1947

“Tylsä puukko, tylsä omistaja!” – Puukkotuotantomääriä vuodelta 1947. Puukkoja tuotettiin yhteensä 89 514 kpl, joista Ilves-puukkoja 31 304 kpl j… Näytä lisää

1948

Marttiinilaisia jälleenrakennetun puukkotehtaan edustalla vuonna 1948. Tehtaanjohtaja Janne Marttiini seisoo kuvan oikeassa laidassa. “Jälleenrak… Näytä lisää

1949

Tehtaan pohjakuvaan tehdyistä merkinnöistä käy ilmi, että koneiden ja valaistuksen sähkönkulutusta on seurattu tarkasti. Punakynämerkintä “Säästä… Näytä lisää

1949

“Kehitystä pitää tapahtua!” sanoi Janne Marttiini usein. Koneellista terän taontaa 40-luvun tyyliin. Ennen taontakoneiden saapumista sekä terät e… Näytä lisää

1949

Toivo Meltaus sahaa kahva-aihioita. Hän työskenteli tehtaalla noin 35 vuotta. Kuva 1940-luvulta.… Näytä lisää

1950

J. Marttiinin Puukkotehdas sai vuolupuukoillaan kultamitalin Suomen messujen laatukilpailussa. Puukkojen tuotantomäärä on kivunnut jo 223 621 kap… Näytä lisää

1951

Marttiinin puukkotehdas laajeni jälleen, kun tehtailija Marttiini haki rakennuslupaa rautaosien varastorakennukselle Vartiokadulla sekä asuinrake… Näytä lisää

1951

Laaduntarkkailu on aina ollut marttiinilaisille tärkeä asia. Vielä viimeisessä kokoonpanovaiheessa, eli tupetuksessa, tupettaja kuljettaa sormen … Näytä lisää

1952

Janne Marttiini teki ensimmäisen saarnamatkansa Yhdysvaltoihin, ja markkinoi siellä Marttiinin puukkoja. Samana vuonna Jannen poika Toivo Marttii… Näytä lisää

1952

Tässä vanhassa, värikkäässä ja koristeellisessa tupessa on käytetty somisteena poronkarvaa. Tuppi on lukuisien yksityiskohtiensa vuoksi ollut vai… Näytä lisää

1953

Marttiinin vanhalla tehtaalla valmistettiin sotien jälkeen monenlaisia tarvikkeita. Yksi suosituimmista tuotteista oli kahvimylly, jonka tunniste… Näytä lisää

1953

Marttiinin tehtaalla testataan puisten kahvimyllyjen toimintaa. Kahvimyllyjä valmistettiin sekä pellistä että puusta ja niitä markkinoitiin lehti… Näytä lisää

1953

Muita myyntiartikkeleita 50-luvun alussa olivat puukkojen ja kahvimyllyjen lisäksi lihakirveet ja takosaranat. Tilauksesta valmistettiin myös tra… Näytä lisää

1953

“Marttiinin kahvimylly on emäntäväen ihastus, nopea, luja kulumaton – 10 vuoden takuu” kertoi 25-vuotiaan J. Marttiinin pukkotehtaan lehtimainos … Näytä lisää

1953

Viisikymmentäluvun puukkohinnastosta näkyy, että monet Marttiinin tämän päivän puukkomallit ovat olleet valmistuksessa vuosikymmeniä. Marttiini o… Näytä lisää

1955

Kunniakirja Suomen messujen näyttelystä. Lapinleukujen mallit 11 ja 13 niittivät menestystä tehdasvalmisteisten tuotteiden sarjassa ja voittivat … Näytä lisää

1957

Marttiinin puuko olivat jo viime vuosisadan puolessavälissä suosittuja matkamuistoja lapinmatkaajille. Myös jälleenmyyjien määrä oli kasvussa – ”… Näytä lisää

1957

Vuonna 1957 toiminnan kasvaessa tapahtui yhtiömuotomuutos J. Marttiinin Puukkotehdas Osakeyhtiöksi. ”Käsityön korkean osuuden vuoksi hintamme ova… Näytä lisää

1957

Vuosi toi puukkotehtaalle myös surua, kun Esteri Marttiini kuoli. ”Äiti rakasti kaikkia ihmisiä Hänen ei rajannut ihmisiä hyviin ja huonoihin. Ka… Näytä lisää

1958

Tuppien valmistusta 50- ja 60-lukujen vaihteessa. Samaan aikaan tehtaalla tehtiin taas muutostöitä. Portaikkoa korotettiin, jotta kulku ylös nelj… Näytä lisää

1960

Bakeliitti oli suosittu materiaali 50- ja 60-luvuilla, ja sitä kokeiltiin myös Marttiinin puukkojen kahvoissa. Tämä puukko on ollut Marttiinin en… Näytä lisää

1960

Vuosikymmenen vaihtuessa koko vuoden puukkotuotanto oli 110 000 kappaletta. Maailman avartuessa uudet markkinat alkoivat houkutella myös Marttiin… Näytä lisää

1960

Teroitushintoja 60-luvulta. Marttiinin tehtaalle saattoi 60-luvulla tuoda minkä tahansa huoltoa tarvitsevan työkalun teroitettavaksi. Tästä huole… Näytä lisää

1962

Monet kalamiehet 1960-luvun Yhdysvalloissa veivät kalansa paikalliseen kalasäilyketehtaaseen fileoitavaksi, sillä kalastajilla oli niukasti tieto… Näytä lisää

1964

Pohjoismaiset puukot olivat tunnettuja laadukkaasta terästään ja Weberille suositeltiin J. Marttiinin Puukkotehdasta. Normark otti yhteyttä Martt… Näytä lisää

1965

Tämä kuusikymmentäluvulta peräisin oleva 620-mallin prototyyppi on ensimmäisiä Marttiinin kehittämiä fileointiveitsiä. Sen hamara on suora ja ter… Näytä lisää

1966

Vuosien 1966–1967 aikana Amerikkaan vietiin yli 400 000 fileointiveistä. Puukkovientiäkin oli jo 15 maahan ja tehtaalla oli töissä 60 työntekijää… Näytä lisää

1967

Marttiinilla kehitettiin useita prototyyppejä, ja lopulta vuonna 1967 ensimmäinen veitsierä saapui Yhdysvaltoihin. Veitsiä markkinoitiin nimellä … Näytä lisää

1967

Fileointiveitsen menestyttyä ennennäkemättömästi Amerikan ja Kanadan markkinoilla Marttiini sain Tasavallan presidentin Urho Kekkosen myöntämän v… Näytä lisää

1967

Tupen valmistuksen työvaiheet 60-luvun lopussa olivat pitkälti samat kuin tänä päivänä. Työntekijämäärien kasvaessa Lauri Marttiini kuvaili asenn… Näytä lisää

1968

Puukon valmistusvaiheet ovat pysyneet pääosin samana vuosikymmenet. Vuosien 1967–68 urakkalistan kirjanpidosta näkee, kuinka monta käsityövaihett… Näytä lisää

1969

Vuosikymmenen vaihtuessa puukkotehdas muutti teollisuusalueelle uuteen moderniin tehdasrakennukseen Marttiinintie 6:een. Tehtaalla oli töissä 80 … Näytä lisää

1970

Vuosikymmenen vaihde toi mukanaan suuria muutoksia, kun Janne Marttiini kuoli 77-vuotiaana. Työvuosinaan Janne kuvaili asennettaan johtamiseen nä… Näytä lisää

1970

Tehtaalla pidettiin juhlat, kun miljoonas fileointiveitsi valmistui. Ensimmäiset filetit olivat koivukahvaisia, mutta melko pian ne kehittyivät m… Näytä lisää

1971

Persian šaahi Reza Pahlevi ja presidentti Urho Kekkonen vierailivat Marttiinin tehtaalle ja perehtyivät puukonvalmistuksen saloihin ammattimies O… Näytä lisää

1972

“Pitikö siitä tehdä niin kestävä? Anopilla on 60-luvun alussa ostettu filetti, joka on edelleen käytössä”, Marttiinin työntekijä kommentoi naurae… Näytä lisää

1971

Tämän Ilves-puukon tuppi hämmästyttää materiaalillaan: se on valmistettu visakoivuvanerista. Arviolta 60- ja 70-lukujen vaihteesta peräisin oleva… Näytä lisää

1971

Tehdassalissa syttyi 19. toukokuuta tulipalo, joka pysäytti tuotannon kahdeksi viikoksi. Palo oli ilmeisesti saanut alkunsa porauskoneesta sinkou… Näytä lisää

1972

Tuotanto oli viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Puukkoja ja veitsiä valmistui yksi joka kymmenes sekunti, 5000 kappaletta päivässä ja lähes mi… Näytä lisää

1973

Normark luovutti Marttiinille lahjataulun yhteistyön kunniaksi, kun USA:ssa vuonna 1973 saavutettiin 3 miljoonan filetin myyntimäärä. “Olin sillo… Näytä lisää

1973

Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen ja senegalilaisia vierailijoita tehtaalla 70-luvulla. Vuosituotanto ylitti miljoonan kappaleen rajan ja tuot… Näytä lisää

1974

Tuotannon automaatio jatkui. Koneita hankittiin helpottamaan yksitoikkoisia ja raskaita työvaiheita. Tehtaalle hankittiin saksalaisia Bergerin ko… Näytä lisää

1974

Marttiinin puukkovienti ulottui jo kauas Panamaan, Venezuelaan, Japaniin ja Australiaan. Tuotannon nopean kasvun myötä työntekijöistä oli seitsem… Näytä lisää

1975

Vesihiomakoneen tulo tehtaalle seitsemänkymmentäluvulla on ollut suomalaisen puukonvalmistuksen ja Marttiinin Puukkotehtaan automaation kehitykse… Näytä lisää

1975

Vuodelta 1970-luvulta peräisin olevassa Pormestarin puukossa näkyvät vuosikymmenien saatossa tulleet käytön jäljet. Suurikokoisen ja arvokkaan me… Näytä lisää

1975

Marttiinin Pormestarin puukko, metsästyspuukot ja -veitset näytillä messuilla seitsemänkymmentäluvulla. Pormestarin puukko edustaa Marttiinin puu… Näytä lisää

1975

Pahkakuppinen kuksapuukko on käytännöllinen lappilainen keksintö. Tässä Marttiinin 70-luvun mallissa terään on vielä lisätty korkinavaaja. Kuksap… Näytä lisää

1975

Marttiinin tehdas saavutti 70-luvulla suurta kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tehdaskierroksella nähtiin monia vuosikymmene… Näytä lisää

1975

Kun filettejä alettiin valmistaa suuria määriä, niitä laitettiin aluksi pahvilaatikoihin, mikä todettiin pian huonoksi ratkaisuksi. Tupettomat fi… Näytä lisää

1976

Kuninkaallisten vierailijoiden virta tehtaalle jatkui, kun Espanjan prinssi Juan Carlos puolisoineen vieraili tehtaalla. Lauri Marttiini lunasti … Näytä lisää

1976

“Tehtaassa, jossa keskimääräinen työntekjä on työskennellyt 21 vuotta, täytyy ihmisten viihtyä.” – Marttiinin hyväntuulista henkilökuntaa jouluis… Näytä lisää

1976

Tehtaalla kävi jatkuva virta kansainväisiä vierailijoita, ja tuotannosta 70 % meni vientiin. Tärkeimmät vientimaat olivat USA:n lisäksi Kanada, L… Näytä lisää

1977

“Vapaa-aika lisääntyy, samoin lisääntyy erilaisten vapaa-aikaan oleellisesti liittyvien välineiden tarve. Tyypillinen tällainen kansallinen kapin… Näytä lisää

1977

Marttiinin valikoima oli laajentunut sisältämään myös puukon huoltoon sopivia tarvikkeita. Kuvassa näkyy kaikki nämä vuodet avamaattomana säilyny… Näytä lisää

1978

Toiminnan edelleen kasvaessa haluttiin myös laajentaa tuotevalikoimaa. Marttiinin ensimmäisen keittiösarjan suunnittelu aloitettiin 70-luvun lopu… Näytä lisää

1978

Koneellistaminen mullisti puukkotuotannon 1970-luvun lopulla. Vaikka suurin osa työvaiheista oli edelleen käsityötä, jota koneet eivät voineet ko… Näytä lisää

1980

Kotka-puukko on Marttiinin ensimmäinen pronssihelainen puukko. Sen kehitti Lauri Marttiini. Puukossa on kaunis metallipantainen nahkatuppi, jota … Näytä lisää

1981

Perinteisen Kätevän ominaisuuksiin oli 80-luvulla lisätty keittiössäkin näppärä ja tarpeellinen korkinavaaja. Kuvassa suositun Keittiökätevän, to… Näytä lisää

1981

Tällä 80-luvulta peräisin olevalla leukuyhdistelmällä on ollut monta nimeä: Tuplaleuku, Kaksoisleuku, Leukutupletti ja Erätupletti. Ison ja piene… Näytä lisää

1982

Katse oli 80-luvun alkupuolisjolla edelleen vahvasti viennissä. J. Marttiinin Puukkotehdas sai kansainvälisen vientipalkinnon, Rovaniemen kaupung… Näytä lisää

1982

Vaikka J. Marttiinin Puukkotehdas Oy oli saanut lukuisia tunnustuksia vientitoiminnastaan, puukkoja meni vuonna 1981 maailmalle hieman edellistä … Näytä lisää

1982

“Minä olen aina painottanut hyviä asiakassuhteita, rehellisyyttä ja sopimusten ja lakien noudattamista.”,kuvaili Toivo Marttiini aikanaan asennet… Näytä lisää

1983

Jo seitsemänkymmentäluvulla aloitettu asiakkaiden tarpeiden selvittäminen johti kasvavaan tuotekehitystoimintaan. Marttiini lähti toimimaan jokai… Näytä lisää

1984

Rovaniemen suosio matkailukohteena kasvoi kasvamistaan 80-luvun aikana. Marttiinin pohjoisin tehtaanmyymälä avattiin Napapiirille, Joulupukin Paj… Näytä lisää

1986

Tehtaan päivätuotantotahti oli 5000 puukkoa ja veistä, joista kolme neljännestä meni vientiin. Mallisto oli laajentunut 90 tuotteeseen ja uusia t… Näytä lisää

1988

Kaivertaminen on käsityötä, joka vaatii paitsi vakaata kättä, myös taiteellista silmää. Kaiverrusten aiheet vaihtelevat nimikaiverruksista luonno… Näytä lisää

1988

Puukkotehtaan juhliessa 60-vuotispäiviään mallistossa oli jo 120 tuotetta. Vientiä oli laajennettu yli 40 maahan ja uusi oma myymälä avattiin Hel… Näytä lisää

1988

Keittiöveitset pysyivät 80-luvun lopulla kehitystyön keskiössä. Vuonna 1988 markkinoille saapui seitsemästä erilaisesta veitsestä koostunut moder… Näytä lisää

1989

Vuodesta 1989 asti tuotannossa ollut Velhon Hammas on kauttaaltaan taitavaa käsityötä. Sen kahvan materiaalina on käytetty poronsarvea ja visakoi… Näytä lisää

1991

Kehitystyössä keskityttiin 90-luvulle tultaessa uusiin materiaaleihin ja rakenteisiin. Ensimmäinen uudella tekniikalla toteutettu malli oli vielä… Näytä lisää

1990

Myös Marttiinin konttorilla siirryttiin 1980- ja 90-luvun taitteessa tietokoneiden aikakauteen. Konttoripäällikkö Tuula Marttiini ja kirjanpitäjä… Näytä lisää

1991

Teknisessä kehityksessä otettiin taas uusia harppauksia 90-luvun alkupuoliskolla, kun tehtaalle hankittiin Japanista robottitekniikkaa suurten sa… Näytä lisää

1991

Helsingin myymälä siirtyi Forumista Senaatintorin laidalle Aleksanterinkadulle. Helmikuun Teollisuusuutiset vuodelta 1991 kirjoittaa uudesta Mart… Näytä lisää

1992

Marttiinille myönnettiin 90-luvun alussa Maaherran tunnustuspalkinto. Mallistossa oli jo 150 erillistä tuotetta ja niitä valmistamassa oli 114 ty… Näytä lisää

1993

Myyntijohtajana toiminut Ilkka Marttiini nimitettiin 65-vuotiaan puukkotehtaan toimitusjohtajaksi. Tavoitteeksi asetettiin vientiin satsaaminen j… Näytä lisää

1994

Yhdeksänkymmentäluvun aikana tutkittiin monenlaisia eri tyylejä ja materiaaleja. Kuvan jääkarhupuukko on käsin valmistettu keräilypuukon prototyy… Näytä lisää

1994

“Yhtään ylvästelemättä voidaan sanoa, että lama ei ole tohtinut tarttua puukkoon. Päinvastoin: suomalaiset ovat tarttuneet puukkoon ja veitseen e… Näytä lisää

1995

“Marttiinin tuotekehittelyyn kuuluu, että ominaisuudet punnitaan luonnonoloissa. Kun puukko ja veitsi toimii luonnossa, toimii se verstaassa, ask… Näytä lisää

1997

Vanha J. Marttiinin Puukkotehdas tunnustetaan kulttuurihistorian, rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävänä kohteena ja sen entisöim… Näytä lisää

1997

“Puukon teko vaatii niin suurta ammattitaitoa, että se lähentelee jo taidetta. Mielestäni puukko onkin kuin koru, ja sitä täytyy tehdä kuin korua… Näytä lisää

1997

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari vierailee myös Rovaniemellä tutustumassa puukkotehtaan toimintaan. Kuvassa juhlapuukkojen valmistusta Pre… Näytä lisää

1998

J. Marttiinin Puukkotehdas täytti 70 vuotta. Vanha, entisöity puukkotehdas Vartiokadulla esiteltiin Rovaniemen Asuntomessuilla ja tehtaanmyymälä … Näytä lisää

1998

Marttiini valmisti juhlavuoden kunniaksi erän numeroituja Juhla-Ilveksiä, hopea- ja pronssiheloin koristeltuja keräilypuukkoja. Säilyneissä luonn… Näytä lisää

1998

Valmiita pronssihelaisia Juhla-Ilveksiä tuppiaan odottamassa. ”Perinne on meille vahva lähtökohta. Vaikka valmistuksen pitää olla tehokasta, tuot… Näytä lisää

2000

Pikku-Leuku oli hyvin suosittu puukko. Se on sujahtanut helposti matkaan mukaan, mahtunut pieneen tilaan ja sopinut hyvin monenlaisiin askareisii… Näytä lisää

2001

Marttiinin puukkotehtaan johdossa tapahtui muutoksia, kun Päivi Ohvo nimitettiin toimitusjohtajaksi vuonna 2001.… Näytä lisää

2002

Marttiinin tuotekehitystiimi suunnitteli Marttiinin Condor Kitchen Professional -keittiöveitsisarjan 2000-luvun alussa. Sarja on ollut tuotannoss… Näytä lisää

2003

Tuotekehityksen tuorein saavutus oli Carbinox-teräs, jossa yhdistyvät hiili- ja kromiteräksen parhaat ominaisuudet. Carbinox-terä on helppo teroi… Näytä lisää

2004

Tekniikka arkipäiväistyi tehtaalla uudella tavalla, kun tietokonepohjainen tuotannonohjaus otettiin käyttöön. Uusi teknologia toi mukanaan lisätt… Näytä lisää

2005

Lauri Marttiini jäädessä eläkkeelle hallituksen puheenjohtajan asemasta Marttiinin puukkotehdas siirtyi Marttiinilta – vuosikymmenien aikana milj… Näytä lisää

2006

Taittoveitset olivat Marttiinin uusin aluevaltaus 2000-luvun alkupuoliskolla. Nykyään niistä on tullut suosittuja metsästäjien ja kalastajien kak… Näytä lisää

2007

Tehtaalla järjesteltiin toimintoja, kun Laukaan kahvaosasto ja sen myötä kaikki puuntyöstöä vaativat vaiheet siirtyivät Rovaniemelle. Kuvassa val… Näytä lisää

2007

Suomi juhli jälleen tasakymmeniä, ja Marttiinin toimitusjohtaja Päivi Ohvo ojensi presidentti Tarja Haloselle Suomen 90-vuotisjuhlan kunniaksi va… Näytä lisää

2012

Marttiini astui jälleen uuteen aikakauteen, kun yksinkertaiset verkkosivut korvaava verkkokauppa avattiin osoitteessa marttiini.fi. Nykyisin verk… Näytä lisää

2011

Marttiinin senaatintorin myymälä uudistuu ja herättää kiinnostusta monissa design-julkaisuissa ympäri maailman. Kaunista puusepäntyötä oleva, kek… Näytä lisää

2013

Rovaniemen suosio lomakohteena niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin turistien keskuudessa kasvoi merkittävästi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymm… Näytä lisää

2014

Uusin lisäys Marttiinin keittiövalikoimaan on Vintro-keittiöveitsisarja. Selkeälinjaisten Vintro-veitsien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota… Näytä lisää

2016

Napapiirin myymälä muutti uusiin remontoituihin tiloihin Joulupukin Pääpostin viereen. Historiasta muistuttava Esteri Marttiinin vanha ompelukone… Näytä lisää

2017

Vaaleatuppinen Suomi 100 -puukko julkaistiin Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuonna. Puukkoja valmistettiin pronssi-, hopea- ja kultahelai… Näytä lisää

2017

Juhlavuosipuukkojen perinne jatkui, kun toimitusjohtaja Päivi Ohvo luovutti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle hopeisen Suomi 100 -juhlapuu… Näytä lisää

2018

Kahvojen puuosat odottavat pääsyä jatkokäsittelyyn. Visakoivupalan matka puukonkahvaksi ei ole vuosien aikana juurikaan muuttunut. Puumateriaalit… Näytä lisää

2018

Monet asiat muuttuvat, mutta moni myös pysyy samana. Tämä 1942 tehtaalle saapunut 76-vuotias epäkeskosorvi toimii edelleen kuin uusi ja on jatkuv… Näytä lisää

2018

Puukkojen arvokkaat luuosat valmistetaan poronsarvesta. Sarvet ostetaan edelleen paikallisilta poroisänniltä ja toimitetaan tehtaalle kokonaisina… Näytä lisää

2018

Jokaisella erikoisalalla on oma sanastonsa. Niin on myös puukonteossa ja Marttiinilla. Marttiinilaisista ilmauksista monet aukeavat vasta 'käänne… Näytä lisää

2018

Marttiini juhlii 90-vuotista historiaansa julkaisemalla leukumallisen juhlapuukon. Puukossa on tummaksi paahdettu ja vahattu koivukahva ja sen terä… Näytä lisää