MARTTIININ HISTORIAA

MARTTIININ HISTORIAA

 

SUKUPOLVELTA TOISELLE

 

Janne Marttiini – seppä ja saarnamies

Johan Henrik eli Janne Marttiini syntyi 2.5.1893 Sodankylässä, Kieringin kylässä. Uskonnollisessa perheessä saatu kasvatus antoi vahvan perustan hänen koko elämälleen. Janne Marttiini oli vilkas, mutta jo lapsena kovin kunnianhimoinen ja ahkera. Kansakoulu jäi häneltä käymättä, tuohon aikaan se ei ollut tavatonta pitkien koulumatkojen vuoksi, mutta Aapinen ja Raamattu tulivat hänelle tutuiksi. "Totuus, kunnia ja nöyryys" olivat kolme tärkeää sanaa, jotka olivat hänen elämänohjeenaan.

Ensimmäisen työpaikkansa Janne sai 16-vuotiaana sepän oppipoikana Kieringin kylässä. Oppivuosien jälkeen vuonna 1923 hän perusti oman vaatimattoman lautapajansa Rovaniemelle. Pajassa valmistettiin mm. sirppejä, viikatteita, erilaisia rautaosia tukkirekiin sekä muita sen ajan tarve- ja käyttöesineitä. Janne Marttiinin maine tunnettiin Ruotsin ja Norjan Lapissa saakka. Hän kehitti oman puukkomallin, Ilves-puukon, jota hän myi markkina- ja saarnamatkoillaan.

Vuonna 1928 Janne Marttiini perusti J. Marttiinin Puukkotehdas Oy:n Vartiokadulle Rovaniemelle. Muun tuotannon ohella tehdas aloitti puukkojen valmistuksen. Janne Marttiini kauppasi itse puukkojansa maakuntaan ja hankki näin elatuksen suurelle perheelleen. Kuva: Lapin Kansa: Mainos 1940-luvulta.”Maanviljelijät huomio huomio.”. Vuonna 1932 Viipurin maatalousnäyttelyssä Janne todisti Ilves-puukkonsa terävyyttä raakaamalla sillä ihmisten niskavilloja, ja sai I palkinnon lisäksi huomattavan tilauksen Viipurin Osuuskaupalta. (Kuva Ilves 131018) Puukkojen kysyntä ja henkilökunnan lukumäärä kasvoi. Vuonna 1940 valmistui Rovaniemen kauppalaan uusi tehdasrakennus, joka osin tuhoutui sodassa vuonna 1944. Rakennus korjattiin kuitenkin heti sodan jälkeen ja toiminta jatkui entistä tehokkaammin.

Janne Marttiini oli oman aikansa edelläkävijä; vientikauppa oli kovin epätavallista tuohon aikaan, mutta Janne oli ennakkoluuloton kauppamies ja tuotekehittelijä. Kilpailukykyisille, laadukkaille puukoille oli kysyntää, ja vuonna 1952 Janne teki ensimmäiset matkansa Yhdysvaltoihin. Janne Marttiini tuli tunnetuksi maailmalla myös saarnamiehenä. Hän on julkaissut kirjat ”Helmiä Pyhästä Raamatusta”, ”Armo ja totuus”, ”Tie onneen” ja ”Herätyshuuto ja autuuden oppi”. ”Tie onneen” on käännetty myös englanniksi.

Janne Marttiini kuoli 77 vuoden ikäisenä vuonna 1970. Viimeisen puukkokauppansa hän teki vain kaksi viikkoa ennen kuolemaansa.

 

Fileointiveitsi avasi vientimarkkinat

Jannen jäädessä eläkkeellä vuonna 1952 hänen poikansa Toivo Marttiini siirtyi yrityksen johtoon. Toivo Marttiini painotti henkilökohtaisia asiakassuhteita vientimarkkinoinnissa. Marttiini oli jälleen edellä aikaansa myös asiakaskohtaisten tuotteiden suunnittelun myötä: Yhdysvalloista saatu tiedustelu fileointiveitsien valmistamisesta johti mittavaan vientikauppaan 1960-luvulla. J.Marttiinin Puukkotehdas Oy sai Tasavallan Presidentin myöntämän arvostetun Vientipalkinnon tunnustukseksi ”poikkeuksellisen merkittävistä vientisaavutuksista” vuonna 1967. Voimakas tuotekehitys ja asiakaslähtöinen markkinointi ovat edelleen Marttiinin voimavaroja.

Vuonna 1969 rakennettiin uusi tehdasrakennus Rovaniemen teollisuusalueelle, jossa J. Marttiinin Puukkotehdas edelleen toimii. Tehdasrakennusta laajennettiin muutaman vuoden kuluttua. Vuonna 1970 valmistui miljoonas fileointiveitsi, vuoteen 2009 mennessä niitä on valmistunut jo yli 40 miljoonaa kappaletta.

Toivon nuorempi veli Lauri Marttiini siirtyi yrityksen johtoon vuonna 1975. Hän toimi yrityksen johtohahmona kolmen vuosikymmenen ajan. Nykyään Marttiinin toimitusjohtajana toimii Päivi Ohvo, joka valittiin toimeensa vuonna 2001.

Vuonna 2005 Marttiinin perhe myi Marttiini Oy:n koko osakekannan Rapala VMC -konsernille. Rapala oli ollut vuosikymmenien ajan Marttiinin suurin yhteistyökumppani, ja kaupan jälkeen Marttiinin jatkoi luontevasti entiseen tapaansa puukkojen ja veitsien valmistusta Rovaniemellä. Suuri kalastusvälinekonserni toi Marttiinille entistä vahvemman jakeluverkoston maailmalle ja samalla Rapala-konserni sai jo ennestään laajaan brandiportfolioonsa uuden suomalaisen laatumerkin.

 

Wanha Puukkotehdas uudelleen käyttöön

Ympyrä sulkeutui Marttiinin juhlavuonna 1998, kun Wanha Puukkotehdas Vartiokadulla saneerattiin ja avattiin yleisölle Rovaniemen asuntomessuilla. Saneerauksen lähtökohtana oli säilyttää rakennuksen nykyinen tyyli ja julkisivu. Lapin maakuntamuseo on luokitellut rakennuksen A+ -luokkaan, koska sillä on historiallista, rakennushistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä. Tähän arvokkaaseen funkkistyyliseen tehdasrakennukseen valmistui kevään aikana toimistotiloja, asuinhuoneistoja ja Marttiinin oma tehtaanmyymälä, joka edelleenkin toimii tässä rakennuksessa.

 

Puukon juhlaa

Marttiini on aina juhlistanut merkkipäiviä puukon teolla. Suomalaisia Marttiini-puukkoja on myös perinteisesti jaettu erityisen ansioituneille olympiaurheilijoille n. sisupuukkoina.

Suomen 80-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi suunniteltu Suomipuukko oli vuoden 1997 suosituin puukkomalli. Kaikki noin 6500 valmistettua Suomipuukkoa numeroitiin. Tämä visakoivukahvainen, pronssiheloin koristeltu käyttöpuukko on suomalaista käyttötaidetta parhaimmillaan. Pronssisen ylähelan sinisestä emaloinnista hohtaa Suomen vaakunaleijona, ja sama aihe toistui tupessa. Presidentti Martti Ahtisaarelle luovutettiin numero 0001/97, joka oli poikkeuksellisesti hopeaheloilla. Myös Latvian presidentti Ulmanis kantaa vyöllään hopeaista Suomipuukkoa, joka luovutettiin hänelle presidenttien Ahtisaari ja Ulmanis vieraillessa Marttiinin tehtaalla marraskuussa 1997.

Omaa juhlavuottaan 1998 Marttiini juhli tietenkin puukon teolla. Juhlavuoden Marttiini oli numeroitu Juhla-Ilves; pronssiheloin ikuistettu erikoispuukko, jonka tuppea koristaa juhlavuoden tunnus.

2008 Marttiinin täyttäessä 80 vuotta oli presidentti Tarja Halosen vuoro saada juhlavuoden puukko numero yksi.